28
11.2019

Projektityöntekijänä SoMe Studiolla II – Muodin verkkokaupan palautukset takaisin myyntiin uuden liikeidean avulla

Tags:

Pääasiallisin työtehtäväni SoMe Studion projektityöntekijänä oli selvittää uutta liikeideaa, jossa muodin verkkokaupan palautukset saatetaan takaisin myyntiin lyhyen logistiikkaketjun kautta elämyksellisellä tavalla.

Idean taustalla oli mediassa olleet kirjoitukset muodin verkkokaupan voimakkaasta kasvusta, jonka seurauksena jopa puolet tuotteista palautettaisiin päätyen jätteeksi. Liikeideaa ryhdyin selvittämään tarkemmin yhdessä Minutor Oy:n Mika Uusi-Pietilän ja SoMe Studion Marian kanssa.

Digitaalisen tiedonhaun haasteet

Työ alkoi tietolähteiden etsinnällä ja materiaalia lukemalla, mikä osoitti jälleen digitaaliseen tiedonhakuun liittyvän haasteen. Kun aihealue on ennalta tuntematon, käytössä on aluksi vain muutamia hakusanoja. Näiden avulla avautuu kirjoituksia, joista löytää uusia sanoja ja tietolähteitä.

Mitä enemmän tutkii ja opiskelee, sitä vähemmän huomaa tietävänsä. Samalla huomaa hakukoneiden oppivan millaisia tuloksia halutaan. Hakujen laatu ja kohdentaminen paranevat mitä enemmän samasta aiheesta hakee. Digitaalisessakin maailmassa kuplautuu helposti omiin piireihinsä, ellei tietoisesti avarra toimintapiiriään.

Asiantuntijoiden näkemykset ja empiiriset havainnot olivat erityisen mukavia

Selvitystyössäni tutustuin logistiikkayrityksiin, suomalaisiin muoti- ja vaatetusyrityksiin sekä selvitin tuotteiden arvoketjun rakennetta, vaatetusalan toimintamoodeja jne.

Erityisen mukavia olivat asiantuntijoiden näkemyksien kuuntelu ja empiiriset havainnot. Mieleeni jäi etenkin tee- ja kakkuhetki Töölöntorin reunalla Relove-kirpparilla. Visiitti avasi silmäni monella eri tavalla ja suoranaisesti hämmästyin. Miten niinkin kliseisen toiminnon, kuten vaatteiden kirpputorin, voi organisoida uudella tavalla ja etenkin millaisen asiakaskunnan se voi saavuttaa.

Palautetut tuotteet eivät päädykään jätteeksi

Monet hankkeen lähtöoletukset muuttuivat projektin aikana yllättävästi. Uutinen ei ole, että muodin verkkokaupassa iso osa tuotteista palautetaan; yhdellä suurimmista Zalandolla noin puolet ja eräällä suomalaisella tuotemerkillä noin kolmannes. Yllätys oli se, mitä näille tuotteille tapahtuu. Mediasta saa helposti käsityksen, että palautetut tuotteet hävitetään. Projektin selvitystyön edetessä alkoi valjeta, että suurin osa palautetuista tuotteista päätyy takaisin myyntiin ja vain murto-osa jätteeksi.

Vaatteiden verkko-ostos voidaan nähdä kotisovituksena, jonka aikana tuotteen omistus vaihtuu. Verkkokaupasta ostettu tuote on siis usein sovitettu, mutta toisaalta perinteisessäkin kaupassa tuote on todennäköisesti käynyt aiemman asiakkaan kanssa sovituskopissa tai muuten hypistelty.

Myös verkkokaupassa ostopaikka ratkaisee

Toinen yllätys liittyi tuotteen arvon muodostukseen. Muodin vähittäiskaupassa tuotteen arvo suurin piirtein kaksinkertaistuu jokaisessa portaassa, kun jokainen taho lisää oman osuutensa tuotteen hintaan. Tämä tarkoittaa että suurimman osuuden hinnasta ottaa ketjun viimeinen eli vähittäiskauppias ja toiseksi suurimman valtio arvonlisäverona.

Tässä onkin yksi verkkokaupan salaisuuksista. Ohittamalla vähittäiskauppiaan tuotemerkin omistaja pystyy kasvattamaan omaa osuuttaan ja samalla tuotteen hinta kuluttajalle putoaa. Kateosuuden nousu on niin merkittävä, että se mahdollista tuotteen myynnin, palautuksen ja myyntikunnostuksen useamman kerran. Verkkokauppa ja palautukset eivät siten lisää tekstiilin ja vaatteiden jätteen määrää, näin ainakin vastuullisten suomalaisten muodin toimijoiden kohdalla.

Lopputulos – Verkkokaupan palautukset eivät olekaan akuutti ongelma

Ympäristön kannalta edellä mainittu on tietysti positiivinen asia, mutta hankkeemme kannalta pettymys. Vaateyrityksille verkkokaupan palautukset eivät ole akuutti ongelma, joka tarvitsisi ideoimaamme ratkaisua. Alussa ajatuksissamme oli kokeilla ideaa pilot-projektilla, mutta tarpeen ja tuotteiden puuttuessa projektimme päättyy, koska jatkorahoitusta tuskin olisi saatavilla.

Projektin suurin anti taisi olla uuden toimialan perusymmärryksen hankkiminen ja kontaktit sekä lukuisat inspiroivassa työyhteisössä putkahtaneet oivallukset ja ideat. Niistä saattaa syntyä jotain siementä uusille liikeiduille. Kokemusta rikkaampana eteenpäin.

-Pekka

Olen monitaitoinen ja monialainen idearikas asiantuntija, joka haluaa tutkia ja pohtia asioita. SoMe Studion projektin päättyessä olen vapaana uusiin kiinnostaviin haasteisiin. Tutustu minuun lisää LinkedInissä.


03
03.2015

Miksi suomalainen verkkokauppa ei menesty – Case MSO

Tags:

Havaitsin eilen Twitterissä Markkinointi- ja mainonnan uutisen, jossa kerrottiin mso.fi –verkkokaupan ehkä lopettavan toimintansa. Uutisen voit lukea tästä: http://bit.ly/some-mso-loppunee

Uutinen ei yllätä ja jälkiviisastelu on helppoa, mutta mso.fi:n esimerkin innoittamana nostan jälleen esiin jo vuonna 2006 verkkokauppoihin liittyvän kandidaatin tutkielmani sivuille kirjailemani epäkohdan suomalaisista verkkokaupoista (joka on muuten läsnä niissä menestyvissäkin suomalaisissa esimerkeissä useimmiten, mutta jostain ihmisen nyt on juttunsa ostettava, eikä kilpailua hyvissä verkkokaupoissa täällä juuri ole): suomalainen verkkokauppa ei halua saada asiakasta viettämään aikaa ja viihtymään.

Suomalainen verkkokauppa, digi-innovaatio ja jopa matkapuhelin perustuu tekniikalle. Tekniikka ensin lienee kansallislauseemme.

Minultakin usein kysytään, että kai sen konsultoinnin saa ilmaiseksi, kun me maksamme sitten siitä tekniikasta. Jo lähtökohtana asiakkailla on ajatus, että joku tekninen ratkaisu meidät pelastaa, sellaisen me tässä nyt tarvitsemme ja liiketoiminta lähtee kukoistamaan sekä myynti vetämään ilman muita muutoksia.

Väitän, että hyvä verkkokauppa tai mikä tahansa palvelu digitaalisessa ympäristössä yhdistää liiketoiminnan ymmärtämisen uuden ympäristön asiakasystävällisen ja innovatiivisen käytön kanssa. Käytännössä siis on myytävä tuotteita, joita halutaan ostaa, järkevällä hinnalla, mutta helpolla tavalla ja kokemuksella, joka on asiakkaalle mieleen.

Helppo, trendikäs, hyvännäköinen, edullinen, nopea, joustava, 24/7 online –asiakaspalvelu, mahdollisuus saada personoituja tuotesuosituksia, mahdollisuus kommentoida ja keskustella muiden asiakkaiden kanssa, mobiilisti käytettävä, löydettävä. Siinä muutama asiakasvaatimus toimivalle verkkokaupalle. Samaan aikaan, kun palvelun on parannuttava ja käytön helpotuttava, markkinoinnin lisäännyttävä ja muututtava innovatiivisemmaksi, löydettävyyden ja oikea aikaisuuden lisäännyttävä, on katteiden tultava alas, sillä kilpailu kovenee ja maailmalla on kyllä verkkokauppoja, joiden toimitus on nopeampaa, hinnat halvemmat ja käyttäjäkokemus parempi kuin suomalaisilla kilpasisarillaan.

Olisiko mahdollista, että seuraavaan uusia digi-innovaatioita kehittelevään tiimiin otettaisiin myös niitä, jotka tietävät ostamisen ja tuotteiden trendeistä sekä sosiaalisesta kanssakäymisestä internetin aikana tekniikan ohella. Joillekin voi tulla yllätyksenä tämäkin, mutta todella moni maailmanluokan koodari ei käytä sosiaalista mediaa, koska ei vaan koe sitä omakseen, tai pelkää tietoturvauhkia. Toisaalta usein myös pyydetään paikalle pelkkä digikonsultti pelastamaan yritys, ottamatta lainkaan huomioon sitä, ymmärtääkö tämä konsultti lainkaan oman alan lainalaisuuksia tai kerrotaanko niistä hänelle.

Verkkokauppa ei ole vain paikka, jossa myydään tuotteita (huonoilla nopeasti näpsäistyillä kuvilla) ja toimitetaan kun jaksetaan. Vierailu hyvässä verkkokaupassa on hyvää ajanvietettä. Edullisuuden ja nopean toimituksen lisäksi tarjolla on miellyttävä ja nopeasti hoituva ostokokemus (myös mobiilisti), personoituja suosituksia, muiden kertomia kokemuksia tuotteista ja mukaansatempaavia tarinoita tuotteista. Verkkokauppa on kuin kauppakeskus, paikka jonne voi tulla katselemaan kauniita kuvia ja videoita tuotteista, viettämään aikaa ja vertailemaan tuotteita.

Menestyvä verkkokauppa vaatii laajaa tuotekirjoa, edullisia hintoja, hyvää kokemusta, logistiikkan tehostamista, digitaalisten mahdollisuuksien oikeaa hyödyntämistä ja oivaltavaa sisältömarkkinointia sekä entistä useammin aidon asiakkaita osallistavan yhteisön rakentamista verkkokaupan ympärille. Näitä kaikkia yhdellä kertaa. Se ei toki ole mikään helppo yhtälö, mutta maailmalla aiheessa monikin onnistuu. Vaaditaan kuitenkin eri alojen asiantuntijoiden yhteistuumin tekemää konseptointia, jossa edullinen hinta, hyvä tekniikka, hyvä sisältömarkkinointi ja hyvä ostokokemus yhdistyvät.

Ajatuksena aika epäsuomalaista, mutta silti sitä, mitä asiakas hakee.

Myös markkinoinnin pitää olla oivaltavaa, hyväksi esimerkiksi mobiileista verkkokaupoista nostan Wishin. Siellä muuten asiakkaille personoidaan alennuksia esimerkiksi vartiksi kerrallaan, se ostaa ken ehtii.

Olisiko meillä Suomessa edes yksi hyvä esimerkki modernista 2010 -luvun verkkokaupasta? Saa ehdottaa!