19
08.2015

Laajenna ilmatilaasi – Neuvoja näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa

Tags:

Sosiaalisen median avulla on mahdollista pienin taloudellisin panostuksin luoda parempaa asiantuntijamainetta ja markkinoida omaa asiantuntemusta tehokkaasti kiinnostuneelle yleisölle. Tarjoilemme SoMe Studion blogissa nyt vinkkejä siihen, miten maksimoit oman ilmatilasi, eli löydyt ja näyt paremmin tekemilläsi toimenpiteillä sosiaalisessa mediassa.

Ennen kuin lähdet somettamaan Analysoi tilanne ja  mieti  tavoitteet & strategia

Haluatko myydä kenkiä, juustoja vai konsulttipalveluja? Haluatko ensisijaisesti rakentaa näkyvyyttä, kähinää, pöhinää vai luottamusta? Haluatko nopeita voittoja vai pikkuhiljaista nostatusta ilmatilallesi?

”Jos tavoitteesi on saada mahdollisimman laaja

ilmatila

nopeasti, ota haastajan tyyli käyttöösi.”

Tällä  pärjää moni ja se lienee nopein tapa saada  niin pöhinää kuin kähinääkin aikaiseksi. Jos sen sijaan haluat rakentaa perinteistä auttavaa, osallistuvaa ja kuuntelevaa mielikuvaa, joudut miettimään viestisi kenties hieman maltillisemmin. Myös se, missä    joukoissa haluat ilmatilaa rakentaa, vaikuttaa tietysti tyylivalintoihisi.

Tee kanavastrategia

Mieti, missä kanavissa saat parhaiten tavoitteesi täytettyä ja kohdattua asiakkaasi heidän luonnollisessa ympäristössään. Sosiaalisen median uutuuspalveluihin lähtemisellä suurin otsikoin saat todennäköisesti nuorten kohderyhmän kiinnostumaan itsestäsi, ja mediatilaa itsellesi rakennettua nopeasti. Toisaalta, jos kohderyhmäsi on +50 yritysjohtajat tai keskimääräinen kansalainen joka ei ratsasta joka aallonharjalla, valitset mahdollisesti toiset palvelut. Mieti kanavat resurssiesi mukaan, ei ole järkeä käyttää aikaa asioihin, jotka eivät vie sinua kohti tavoitteitasi tai palvele asiakastasi/kohderyhmääsi millään muotoa.

rakenna-ilmatilaa-sosiaalisessa-mediassa

Mieti asiasanat ja tagit

Mille asioille haluat ilmatilaa rakentaa ja mitä sanoja kohderyhmäsi käyttää etsiessään asioita, joihin voisit näkyvyytesi liittää? Verkkopalveluissa sisällöissä on tärkeää muistaa asiasanoitus, jota tulee käyttää mahdollisimman usein. Näin kudot itsellesi laajempaa peittoa valitsemillasi asiantuntijuuden osa-alueilla.   Vaikka aluksi tuntuu, että kannattaa profiloitua joka alan asiantuntijaksi, voi vuosien saatossa rakennettu tiukempi profiili osoittautua sinulle kuitenkin pitkällä tähtäimellä järkevämmäksi valinnaksi. Itse olet kuitenkin paras asiantuntija siinä, millainen tyyli persoonallesi ja tilanteeseesi sopii.

Älä kopioi toisen strategiaa brändisi sosiaalisen median näkyvyyden rakentamiseksi, sillä lopputulos todennäköisesti vaikuttaa päälle liimatulta.

 

Muista maksettu mainonta tarpeen mukaan

Kaikki, jotka voisivat haluta kuulla sinusta lisää, eivät välttämättä osaa keksiä, että olet olemassa, tai he eivät vielä tiedä tarvitsevansa palvelujasi. Maltillinen, ei häiritsevä mainonta auttaa sinut uusien yleisöjen luokse.

Kuuntele keskustelua ja osallistu vuoropuheluun tavoitteellisesti

Liian moni keskittyy vain lähettämään omaa tiedostusmateriaaliaan vielä näin sosiaalisuuden aikakaudella. Ole kiinnostunut myös muista, ja muutkin huomaavat sinut. Jos haluat rakentaa avoimen ja helposti lähestyttävän brändimielikuvan, vältät tuuttaamasta vain omaa tavaraasi verkon kanaviin, vaan kuuntelet myös muita. Muiden keskusteluista saat lisää ideoita, rakennat luottamusta ja opit lisää niin asiakkaista kuin kohderyhmistäsi. Suurin osa yrityksistä ei valitettavasti vieläkään ole oppinut sosiaalisen median sosiaalista aspektia, vaan keskustelu rajoittuu heidän oman napansa ympärillä käytävään keskusteluun.

Pelillistä toiminta

Mieti, millaisia palkintoja voit itsellesi/tiimillesi antaa, kun saavutat tavoitteesi sosiaalisen median käytössä. Tavoitteita voivat olla määrällisten tavoitteiden lisäksi myös palautteen määrä somessa, tehtyjen (sisällöllisesti kestävien) verkko- tai sosiaalisen median julkaisujen määrä, somesisältöjen laatu tai liiketoiminnalliset määreet, kuten liidit tai myynnin kasvu sosiaalisen median käytön seurauksena. Seuraa toimintaasi, niin saat vinkkejä siitä, miten kehittyä ja toisaalta arvokasta dataa onnistumisista.

 


06
05.2015

Mitä somekonsultti tekee ja osaa – tietoa Tolle Vilvaselle ja muillekin

Tags:

Olen ilolla seurannut Tolle Vilvasen Twitter: @tollevilvanen tähän saakka hupaisaa, älykästä ja nasevaa kritiikkiä suomalaista Digitalist –yhteisöstä mutta tänään 6.5. Tollen kommentit menivät niin ala-arvoisiksi ja keksityiksi, että minulle tuli tarve avata omalta kohdalta hieman sitä, mitä itse asiassa sosiaalisen median konsultti ja digitalisti osaa ja tekee, sillä en ole samaa mieltä siitä, että nollaosaamisella ja pelkällä käsienheiluttelulla pärjätään tällä alalla.

En suinkaan ole itse ns. #digitalist –sisäpiiriläinen, tai suuri nimi, enkä esimerkiksi ole koskaan saanut kutsua puhumaan tapahtumissa. Miellän kuitenkin itseni ihan aidoksi digitalistiksi, koulutusta, kokemusta ja osaamista myöten. Huomautan samalla, että olen tässä viitannut vain yksittäisiin tahoihin ja caseihin, jotka ovat minulle luvan antaneet itsensä mainita referensseinä, muitakin töitä on toki tullut tehtyä ja niistä voi vaikka Tolle kysellä lisää minulta.

Osaaminen, miksi väitän että sitä on ja miksi sitä on oltava

Olen suorittanut Diplomi-insinöörin tutkinnon, pääaineenani hypermedia, joten en varsinaisesti ”keksi” mitään, mitä asiakkailleni konsultoin. En ole myöskään täysin itse keksinyt esimerkiksi rekkakuskin ammatin jälkeen vain ”ruveta” digialan asiantuntijaksi alan hypen vuoksi, vaikka tämäkin on nykypäivänä ihan mahdollista, sillä valitettavasti yliopistojärjestelmä ei aina tarjoa kovin ajantasaista koulutusta. Toisaalta ei sieltä Googlestakaan oikeita asioita opi, jos ei ole sekä todella kiinnostunut, sitoutunut, että älykäs tiedonetsijä.

Konsultoin ja koulutan sosiaalisen median ja internetin käytössä yrityksiä ja yksityishenkilöitä, pääosin markkinoinnin ja näkyvyyden näkökulmasta. Osaamiseni perustuu mm. brändinhallinnan, hakukoneoptimoinnin, käytettävyyden, sisällöntuotannon, sisältöstrategian, verkkopalveluiden rakentamisen ja sosiaalisen median osaamiseen, verkkotrendien, ihmisten käyttäytymisen ja muiden trendien seurantaan sekä jatkuvaan mittaamiseen ja analysointiin siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Olen perehtynyt mm. pitkän hännän ansaintamallin käyttöön, Big Datan hallintaan, web –ohjelmointiin (älkää kysykö tekemään tätä, koodariksi minusta ei ole) , brändinrakennukseen, verkkoanalytiikkaan, sosiaaliseen myyntiin, sosiaalisen median markkinointiin, ihmisten käyttäytymiseen ryhmissä, yritysviestintään, kirjoittamiseen, markkinointiin… jne.. sekä opinoissani että sen jälkeen itsenäisesti ja erilaisissa koulutuksissa.

Olen opiskeluaikanani jo opiskeluaikanani tehnyt tutkimuksen vuonna 2006 siitä, miten tietyt suomalaiset verkkokaupat käyttävät sosiaalista mediaa ja Pitkän hännän ansaintamallia parantaakseen myyntiään. Voin sivupoluille eksyen myös kertoa, että eivätpä juuri käyttäneet eikä tilanne ole tästä parantunut oikeastaan yhtään. Siksi tiedän, että osaamiselleni on täällä Suomessa ja ihan maailmallakin tilausta.

Erilaisia, paikoin ihan perustasoisia asioita on osattava ja tiedettävä paljon, sillä esimerkiksi ilman Boolen operaattorien hallintaa (tämähän tosin taidetaan opettaa jo peruskoulussa) on turha konsultoida verkkonäkyvyydessä yhtään ketään tuloksellisesti.

Saavutuksia

Ensin alkuun sanottakoon, että olen aika nuoren polven konsultti, joten Tollen penäämä suomalaisten pörssiyritysten hallitusosaaminen jää vielä tulevaisuuteen, mutta mielelläni otan tarjouksia vastaan. Olen kuitenkin tällä hetkellä Tekniikan Akateemisten teknologiavaliokunnassa ja aiemmin tehnyt päätöksiä mm. Tampereen teknillisen yliopiston ja tamperelaisen Juvenes-Yhtiöiden hallituksissa. Nämä olivat tosin ennen nykyistä työtäni, mutta olen ollut tekemässä molemmissa tahoissa sekä kannattavia, että vähemmän kannattavia päätöksiä, joista osa on liittynyt digitaalisuuteen, luonnollisesti.

Yritykseni saavutuksiin kuuluu muun muassa tämän kevään aikana menestyksekäs opiskelijamarkkinointikampanja (5000 euron kokonaisbudjetilla miljoonan näytön videokampanja) sekä kahdessä päivässä 20 euron mainosbudjetilla saavutettu yli 10 000 näytön videokampanja. Tässä joitain esimerkkejä somen tehosta.

Olen kouluttanut useita yritysjohtajia ja satoja Nokian entisiä työntekijöitä brändäämään osaamistaan paremmin sosiaalisessa mediassa ja esimerkkeinä mm. Minna Ervasti kävi työnhakukoulutuksessani ennen työnhakukampanjaansa ”kemisti etsii töitä” . Olen myös auttanut Tuomas ”Tumu” Vanhasta aikoinaan jo vuonna 2012 pääsemään Vaasan seudun kehityksen ensimmäiseksi energialähettilääksi.

Yleensä ottaen autan työssäni yrityksiä näkymään paremmin, myös kansainvälisesti, jotta he saisivat enemmän liiketoimintaa. Kukaan ei tule nykypäivänä kotoa hakemaan, eikä näkyvyyden optimointi ja suunnittelu somessa ole ihan niin helppoa, mitä moni luulee. Palveluiden käyttö on vain yksi osa pakettia. Tehokas ja tarkoituksenmukainen, kohderyhmille suunnattu pitkäjänteinen toiminta on monen asian summa, jossa harvoin onnistutaan ihan vahingossa.

En usko, että ammattini harjoittaminen olisi mahdollista ilman monipuolista osaamista, raakaa työtä, jatkuvaa uusien asioiden opettelua, taulukoiden lukemista ja tutkimuksiin perehtymistä sekä kykyä yhdistellä tietoa älykkäästi.

Olen menossa kertomaan osaamisestani Tallinnan markkinointiviikoille toukokuussa 2015 ja vierailin myös Tallinnan markkinointi-instituutin radiovieraana tänä keväänä. Joten kyllä sitä kansainvälistäkin näkyvyyttä voi suomalaisella digitalistilla olla, vaikka ihana Tolle Vilvanen muuta väittääkin.


20
04.2015

Onnistu videokampanjassasi sosiaalisessa mediassa

Tags:

Teimme asiakkaallemme yhteishakuun liittyvän markkinointikampanjan sosiaaliseen mediaan kevään aikana. Kampanja oli menestys haluan nyt kertoa myös teille, miksi ja miten case onnistui yli asiakkaan odotusten.

Kohderyhmä ja sen tunteminen

Jos haluat tehdä vaikuttavaa sisältöä sosiaalisessa mediassa, tiedä tarkkaan kenelle ja miksi markkinoit. Asiakkaamme oli SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä), joka halusi markkinoida koulutusohjelmiaan nuorille yhteishaun vuoksi. Kohderyhmä oli siis rajattu tarkkaan. Kohteenamme tässä olivat juuri nuoret, ei heidän vanhempansa, opot, yhteiskunta tai kaikki edellä mainitut + paljon muita . Kun kohderyhmä on tiedossa, on tunnettava kohderyhmän tavat käyttää sosiaalista mediaa, sekä heidän käyttämänsä kanavat. Tähän suosittelen tutkimuksiin perehtymistä tai niiden omaa toteutusta. Älä arvaa, vaan tiedä.

Koska olen aiemmin itse tutkinut omassa lopputyössäni juuri opiskelijamarkkinointia sekä yliopiston brändinrakennusta sosiaalisessa mediassa, aiheesta oli meillä tietoa pitkältä ajalta jo ennestään.

Kanavastrategia

Toimimme rajatussa aika- ja resurssiraamissa. Tällä kertaa meillä oli vain muutamia viikkoja aikaa saada tuloksia aikaan. Päädyimme siksikin kaikista vaihtoehdoista markkinoinnilliseen videosisältöön keskustelevan yhteisön rakentamisen sijasta.

Sisältö kohderyhmän mukaiseksi

Toteutimme videosisällön yhdessä SASKYn opiskelijoiden kanssa. Olimme toki jo ennalta plannerin ja kuvaajan kanssa pohtineet, mitä ehdotamme nuorille, mutta he saivat olla mukana prosessissa suunnittelusta toteutukseen. Lisäksi käytimme hyvin paljon aikaa siihen, että tutustuimme kohderyhmän suosikkisisältöihin sosiaalisessa mediassa. Tuloksena toteutimme tämän videon

 

 

Kävimme kuvaamassa koko pätkän yhdellä kameralla ja pyrimme nimenomaan siihen sisältöön ja laatuun, jota nuoret eniten kuluttavat, emme mainosmateriaaliin. Videohan oli nuorelta toiselle idealla: mitä sinä aiot tehdä tulevaisuudessa. Emme myöskään käyttäneet ammattinäyttelijöitä, vaan videossa esiintyvät SASKYn opiskelijat ja suurin osa pätkistä on itse asiassa otettu ns. ”kuvaustauoilla”, kun tunnelma oli rennoimmillaan. Hauskimmat ideat myös nousivat nuorten keskinäisistä pelleilyistä, jotka sitten päätimme muitta mutkitta toteuttaa.

Vertailun vuoksi tällä kampanjalla maksetun kontaktin hinta oli 2 senttiä /katsoja. Ja video levisi myös orgaanisesti, palautetta asiakkaallemme enemmän kuin he olisivat ikinä osanneet aavistaa. Olen kevään aikana ostanut ja kohdentanut mainostilaa myös meille valmiiksi annetuille (yleensä mainostoimistojen tuottamille elokuvamaisille mainosvideon näköisille) sisällölle ja hinta kontaktia kohti on ollut moninkertainen.

Kohdentaminen ja verkkojakelu

YouTube on täynnä jopa suuryritysten tuottamia ihan hyviä videioita, joita on katsonut alle 10 henkeä. Tämä herättää samalla asiaan sinänsä liittymättömän kysymyksen, että jos firmassa on 10 000 työntekijää ja henkilöstövideota on katsonut 5 henkeä, mikä on vialla yleisesti yrityksen ilmapiirissä.

Älä siis vain jaa videotasi, vaan markkinoi sitä. Muista SEO, Otsikoi videosi tarkkaan hakusanoille, liitä siihen metatagit joilla video myös löytyy, Jaa sisältöäsi somessa, käytä työntekijälähettiläitä ja osta myös maksettua mainostilaa tarkasti kohdentaen. Vaikka monet sisältömarkkinoijat vannovat vain ansaitun näkyvyyden nimeen, on kylmä fakta se, että vaikka sisältösi olisi kuinka hyvää, ei sitä edes asiasta kiinnostuneet välttämättä näe, jos et osta näkyvyyttä. Tätäkin voi tehdä asiakkaita ärsyttämättä. Osta siis näkyvyyttä vain asiastasi kiinnostuneiden näkökenttään.

Mittaaminen ja säätäminen

Aina kohderyhmään ei kolahda tai tapahtuu muuta yllättävää, muista myös käydä katsomassa kampanjaasi päivittäin ja tekemässä tarvittavat muutokset kohdennuksiin, kanavalisäykset tarpeen mukaan ja muut toimenpiteet.

Asiakkaamme sai videolleen lähes miljoona näyttöä ja 70 000 katsojaa kahden viikon kampanjan aikana kahden eri videotilin yhteenlaskettuina katselumäärinä. Kampanjan CPV:ksi (Cost per View) muodostui 0,02 euroa.

Kokonaisuudessaan kampanja toteutettiin varsin edullisesti hyvin tuloksin uskomme voivamme tehdä saman myös sinulle. Ota yhteyttä, niin tulen mielelläni kertomaan ehdotukseni siitä, miten sinun kannattaisi näkyä sosiaalisessa mediassa.


04
03.2015

Käytös aiheuttaa tietoturvauhkia sosiaalisessa mediassa

Tags:

Digitalistien blogissa Soneran Krister Kaipio (ei siis Ville Tolvanen, kuten alunperin väitin) pohtii blogauksessaan kyberturvallisuutta ja sen merkitystä liiketoiminnalle. Kaipio on varsin ansiokkaasti huolissaan siitä, ottavatko liiketoimintajohtajat riittävästi huomioon tietoturvan teknisiä kysymyksiä ja varautuvatko he ulkopuolisiin uhkiin, joita verkkopalvelut kohtaavat.

Huoli on relevantti ja aiheellinen, aikana jolloin rikolliset ovat lanseeranneet CAAS –palvelumallin (Crime as a service) mutta lisäisin keskusteluun sen useimmiten unohdetun tietoturvan aspektin: Ihmisten käyttäytymisen. Suuri osa, ellei jopa suurin osa, tietoturvaan liittyvistä lipsautuksista tapahtuu inhimillisen käyttäytymisen seurauksena. Perinteisesti tämä tarkoitti sitä, että unohdetaan ne kokouspaperit junaan. Sittemmin kuvaan on astunut mukaan mahdollisuus myös jättää suojaamaton kännykkä tai läppäri junan penkeille odottamaan uteliasta. Näissä tapauksissa todennäköisyys sille, että salaiset tiedot valuvat rikolliselle, ovat Suomessa yllättävän pieniä ja useimmiten kadonnut kännykkä toimitetaan takaisin omistajalleen ilman suuria kommelluksia.

Entä nykyaikana, mitä tämä sama huolimaton käytös tarkoittaa sosiaalisessa mediassa? Kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että yrityksen johtoryhmän jäsenet loggautuvat kaikki salaisesta kokouksestaan Vanajanlinnasta yhtä aikaa Foursquare -palveluun, ottavat kuvia Instaan tai Facebookkaavat kokouspullista kavereilleen. Tämä voi myös tarkoittaa sitä, että firman myyntimies heti ensimmäisen myyntikäyntinsä jälkeen ilmoittaa vasta tarjousvaiheessa olevan kaupan yhteyshenkilön asiakasfirmassa kontaktikseen LinkedInissä ja kilpailijan myyjä käy niin sanotusti ”vetämässä välistä”. Nykypäivänä mahdollisuudet ovat rajattomat, saatat olla se, jonka yksityisyysasetuksia ei ole Facebookissa määritelty lainkaan rajaamaan mitään mitä sanot, tai pahimmillaan olet se ministeri joka käyttää gmailia yksityisviestintään, ajattelematta lainkaan, että niistäkin keskusteluista ja kirjautumisista saa nykypäivänä kaikenlaista irti, vaikka puhuisitkin vain vapaa-ajan matkastasi.

Hyppää sosiaaliseen mediaan harkinnalla

Jos olisin pörssimerklari, tai edes innokas yksityissijoittaja, saattaisin aivan hyvin seurata markkinoiden ”hiljaisia signaaleja” seuraamalla yritysten johtajien toimintaa somessa. En olisi kiinnostunut pelkästään sitä, mitä he sanovat. Ehkä enemmänkin seuraisin dataa, joka välittyy rivien välistä kirjautumistietojen ja kuvissa taustalla olevien ihmisten ja paikkojen kautta. Ja entä sitten, jos olisikin pörssimeklarifirman toimitusjohtaja? Aika suurella todennäköisyydellä alkaisin systemaattisesti louhia dataa mielenkiintoisten yritysten henkilöstön liikkeistä….

Tämä ei kuitenkaan ole mielipide sosiaalista mediaa vastaan, sillä se kyllä auttaa sinua liiketoimissasi. Suosittelen ainoastaan tutustumaan ensin pelisääntöihin ja ajattelemaan, miten näitä nykyajan välineitä ja palveluja käytät.

 

[Muokattu 4.3. 9.42: Viitatun blogin kirjoittajaksi korjattu Soneran Krister Kaipio]


03
03.2015

Miksi suomalainen verkkokauppa ei menesty – Case MSO

Tags:

Havaitsin eilen Twitterissä Markkinointi- ja mainonnan uutisen, jossa kerrottiin mso.fi –verkkokaupan ehkä lopettavan toimintansa. Uutisen voit lukea tästä: http://bit.ly/some-mso-loppunee

Uutinen ei yllätä ja jälkiviisastelu on helppoa, mutta mso.fi:n esimerkin innoittamana nostan jälleen esiin jo vuonna 2006 verkkokauppoihin liittyvän kandidaatin tutkielmani sivuille kirjailemani epäkohdan suomalaisista verkkokaupoista (joka on muuten läsnä niissä menestyvissäkin suomalaisissa esimerkeissä useimmiten, mutta jostain ihmisen nyt on juttunsa ostettava, eikä kilpailua hyvissä verkkokaupoissa täällä juuri ole): suomalainen verkkokauppa ei halua saada asiakasta viettämään aikaa ja viihtymään.

Suomalainen verkkokauppa, digi-innovaatio ja jopa matkapuhelin perustuu tekniikalle. Tekniikka ensin lienee kansallislauseemme.

Minultakin usein kysytään, että kai sen konsultoinnin saa ilmaiseksi, kun me maksamme sitten siitä tekniikasta. Jo lähtökohtana asiakkailla on ajatus, että joku tekninen ratkaisu meidät pelastaa, sellaisen me tässä nyt tarvitsemme ja liiketoiminta lähtee kukoistamaan sekä myynti vetämään ilman muita muutoksia.

Väitän, että hyvä verkkokauppa tai mikä tahansa palvelu digitaalisessa ympäristössä yhdistää liiketoiminnan ymmärtämisen uuden ympäristön asiakasystävällisen ja innovatiivisen käytön kanssa. Käytännössä siis on myytävä tuotteita, joita halutaan ostaa, järkevällä hinnalla, mutta helpolla tavalla ja kokemuksella, joka on asiakkaalle mieleen.

Helppo, trendikäs, hyvännäköinen, edullinen, nopea, joustava, 24/7 online –asiakaspalvelu, mahdollisuus saada personoituja tuotesuosituksia, mahdollisuus kommentoida ja keskustella muiden asiakkaiden kanssa, mobiilisti käytettävä, löydettävä. Siinä muutama asiakasvaatimus toimivalle verkkokaupalle. Samaan aikaan, kun palvelun on parannuttava ja käytön helpotuttava, markkinoinnin lisäännyttävä ja muututtava innovatiivisemmaksi, löydettävyyden ja oikea aikaisuuden lisäännyttävä, on katteiden tultava alas, sillä kilpailu kovenee ja maailmalla on kyllä verkkokauppoja, joiden toimitus on nopeampaa, hinnat halvemmat ja käyttäjäkokemus parempi kuin suomalaisilla kilpasisarillaan.

Olisiko mahdollista, että seuraavaan uusia digi-innovaatioita kehittelevään tiimiin otettaisiin myös niitä, jotka tietävät ostamisen ja tuotteiden trendeistä sekä sosiaalisesta kanssakäymisestä internetin aikana tekniikan ohella. Joillekin voi tulla yllätyksenä tämäkin, mutta todella moni maailmanluokan koodari ei käytä sosiaalista mediaa, koska ei vaan koe sitä omakseen, tai pelkää tietoturvauhkia. Toisaalta usein myös pyydetään paikalle pelkkä digikonsultti pelastamaan yritys, ottamatta lainkaan huomioon sitä, ymmärtääkö tämä konsultti lainkaan oman alan lainalaisuuksia tai kerrotaanko niistä hänelle.

Verkkokauppa ei ole vain paikka, jossa myydään tuotteita (huonoilla nopeasti näpsäistyillä kuvilla) ja toimitetaan kun jaksetaan. Vierailu hyvässä verkkokaupassa on hyvää ajanvietettä. Edullisuuden ja nopean toimituksen lisäksi tarjolla on miellyttävä ja nopeasti hoituva ostokokemus (myös mobiilisti), personoituja suosituksia, muiden kertomia kokemuksia tuotteista ja mukaansatempaavia tarinoita tuotteista. Verkkokauppa on kuin kauppakeskus, paikka jonne voi tulla katselemaan kauniita kuvia ja videoita tuotteista, viettämään aikaa ja vertailemaan tuotteita.

Menestyvä verkkokauppa vaatii laajaa tuotekirjoa, edullisia hintoja, hyvää kokemusta, logistiikkan tehostamista, digitaalisten mahdollisuuksien oikeaa hyödyntämistä ja oivaltavaa sisältömarkkinointia sekä entistä useammin aidon asiakkaita osallistavan yhteisön rakentamista verkkokaupan ympärille. Näitä kaikkia yhdellä kertaa. Se ei toki ole mikään helppo yhtälö, mutta maailmalla aiheessa monikin onnistuu. Vaaditaan kuitenkin eri alojen asiantuntijoiden yhteistuumin tekemää konseptointia, jossa edullinen hinta, hyvä tekniikka, hyvä sisältömarkkinointi ja hyvä ostokokemus yhdistyvät.

Ajatuksena aika epäsuomalaista, mutta silti sitä, mitä asiakas hakee.

Myös markkinoinnin pitää olla oivaltavaa, hyväksi esimerkiksi mobiileista verkkokaupoista nostan Wishin. Siellä muuten asiakkaille personoidaan alennuksia esimerkiksi vartiksi kerrallaan, se ostaa ken ehtii.

Olisiko meillä Suomessa edes yksi hyvä esimerkki modernista 2010 -luvun verkkokaupasta? Saa ehdottaa!