26
03.2020

Viikon 12 someuutiset

Tags:

TikTokin kaltainen sovellus nimeltä Likee on nyt nousussa

Bigon vuonna 2017 lanseeraama Likee on neljänneksi ladatuin videoappi, jossa pystyy TikTokin tapaan tekemään lyhyitä videoita. Sovelluksella on tällä hetkellä 115 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukautta kohden. Videoiden pituus on 15 sekunnin verran ja siellä pystyy lisäämään muun muassa erilaisia efektejäkin TikTokin tapaan. Koko uutisen voit lukea Social Media Todaysta.

Tekoälystä tulee yhä tutumpi apu myös markkinoinnin parissa

Voisiko tekoälystä olla hyötyä muun muassa markkinoinnissa? Tekoälyä saa hyödynnettyä jo esimerkiksi asiakaspalvelussa ja sen avulla voisi myös tehostaa markkinoinnin vaikutuksia. Artikkelissa hyödynnetyn tutkimuksen mukaan yrityksissä, joiden asiakaskokemusten kehittämisessä hyödynnettiin tekoälyä oli 22% todennäköisempää liikevaihdon kasvu. Koko jutun sekä mitä muita hyötyjä tekoälystä on muun muassa markkinoinnin tukena voit lukea Forbesista.

Olisiko tekoälystä hyötyä sinun organisaatiollesi?

Yhä useammat organisaatiot pohtivat olisiko tekoälystä heille hyötyä, mutta vielä ollaan alkutaipaleella sen hyödyntämisessä. Artikkelissa käytetyssä tutkimuksessa käy ilmi miten tekoäly vaikuttaa organisaation kulttuuriin ja teknologiapuolelta muun muassa teknologiastrategiaan sekä teknologiahallintoon. Mielenkiintoisia oivalluksia tekoälystä löytyy Forbesin artikkelista.

YouTube hyödyntää tämänhetkisessä tilanteessa tekoälyä videoiden arvioimiseen

Myös YouTube hyödyntää tällä hetkellä tekoälyä yhteisön normeja rikkovien sisältöjen poistamisessa. Videoita saattaa sen takia poistua YouTubesta tällä hetkellä aiempaa enemmän. Kirjoitus löytyy Forbesista.

Digitaalisia vaihtoehtoja sen avuksi, jotta etääntyminen sosiaalisista tilanteista ei johda sosiaaliseen eristäytymiseen

Digitalisaatiosta on hyötyä näinä aikoina, kun halutaan pysyä yhteydessä, mutta se täytyy tehdä etäältä. Oikean elämän kohtaamisia ja tapahtumia on alettu siirtään virtuaalimaailmaan nopeata tahtia ja esimerkiksi Coldplayn laulaja Chris Martin piti viime viikolla virtuaalikonsertin Instagram-livessä faneilleen! Forbesin artikkelista löytyy hyviä esimerkkejä virtuaalisiin kohtaamisiin.

LinkedIn julkaisee Call To Action -painikkeet keskusteluihin

LinkedInissä käydään yhä useammin kaksinkeskeisiäkin keskusteluja ja se on nykyisellä mobiiliaikakaudella yhä enemmän nousussa. LinkedIn on julkaisemassa kevään aikana ominaisuuden, jonka avulla pystyt lisäämään keskusteluihinkin Call To Action -painikkeita. Lisää ominaisuudesta voit lukea LinkedInin omilta sivuilta ja itse uutisen löydät Social Media Todaysta.


24
04.2017

Henkilöbrändäys – hyödyllistä vai huuhaata?

Tags:

Vuoden 2017 alkuvuoden hypesanan tittelin sosiaalisen median keskusteluissa voittaa kirkkaasti henkilöbrändäys. Oman osaamisen markkinoinnin taitojen osaaminen on noussut sosiaalisen median aikakautena pinnalle myös meillä Suomessa.

Kaikki eivät tähän kehitykseen ole tyytyväisiä. Henkilöbrändäys terminä nostaa tunteet pintaan puolesta ja vastaan. Löytyy niitä, jotka hurahtavat täysin henkilöbrändäykseen. He ovat niitä, jotka eivät enää muista itsestään kertoessaan kaivaa esiin oikeita vahvuuksiaan viesteihinsä, vaan puhuvat pelkästä henkilöbrändäyksestä. Toisaalta löytyy myös niitä, jotka luokittelevat omaa osaamistaan ansiokkaasti markkinoivat työntekijöinä tehottomiksi tyypeiksi. Ajatellaan, että loistavat itsensä markkinoijat ovat niitä tyyppejä, jotka eivät osaa tai halua tehdä ns. ”oikeita töitä”.

Tunnen monia ansiokkaita ”itsensä brändääjiä” jotka tekevät aivan jotain muuta kuin myyntiä tai markkinointia työpaikallaan. Työelämässä on varsin runsaasti heitä, jotka ovat nimenomaan kovan luokan tekijöitä, mutta jostain kumman syystä heillä riittää aikaa myös muotoilla osaamisensa verbaalisesti ymmärrettävään muotoon ja haluttavaksi. Monet heistä tietääkseni ovat myös kirjailijoita. Se, että on kova tekijä ei mitenkään poista mahdollisuutta, että osaa lisäksi kaupallistaa oman osaamisensa ja kertoa siitä.

Kaikille tämä ei tietenkään ole mahdollista. Jos työnantaja vetää työpäivät niin tiukoiksi, ettei pakollisten palaverien välissä ehdi välttämättä edes käydä vessassa (ja ne varsinaiset työtkin on tehtävä öisin), ei siinä enää juuri läpyskää iloisesti somessa heitellä. Ja vaikka mahdollisuuksia olisikin, ajanhallinnan pariin saa kyllä itsemarkkinoinnin kentällä palata jatkuvasti. Toisaalta tähänkin asiaan saa apua, kaikkea ei tarvitse tehdä itse tai yksin.

Toiset myös kokevat oman itsen markkinoinnin turhaksi, vaikka se nimenomaan urakehityksen kannalta kannattaisikin. Hyvä verkosto somessa ja/tai reaalimaailmassa avittaa urakehitystä ja bisneksen kasvua huimasti. Fakta kun on, että mitä enemmän olet esillä, sitä enemmän tunnet ihmisiä, jotka sinulle voivat työpaikkaa tai uutta projektia tarjota.

Olen kehityssuuntaan, jossa oman osaamisen markkinoinnin merkitys korostuu, erittäin tyytyväinen. Suomalaisten yritysten osaamisvaje ja este ”uuden Nokian synnylle” ei suinkaan ole teknologisten keksintöjen tai osaamisen puute, vaan kyky kaupallistaa asioita. Tämän asian harjoittelun jokainen voi aloittaa helposti omasta itsestään.

Oman osaamisen kaupallistaminen on hyvä matka itsetutkiskelun maailmaan. Mitkä ovat kolme kovinta vahvuuttasi, joiden hyödyntämisestä joku olisi valmis maksamaan? Millä sanoin kertoisit näistä asioista, jos rekrytoija soittaisi ja pyytäisi sinua myymään itsesi unelmiesi työpaikkaan ja aikaa olisi minuutti? Näitä kysymyksiä muun muassa pohdimme henkilöbrändäysvalmennuksissa asiakkaiden kanssa.

Minulle niin yrittäjänä kuin työntekijänäkin kaikki parhaat mahdollisuudet ovat tulleet eteen jotenkin seuraavalla tavalla. Olen törmännyt tuttuun tai tutun tuttuun ja saanut alustavan tarjouksen jostain kiinnostavasta, jonka jälkeen minun on pitänyt lyhyessä ajassa kertoa, sovellunko oikeasti kaavailtuun projektiin. Näissä hetkissä, kun asiakas tai työnantaja on vain pientä myyntipuhetta vailla, kannattaa jo valmiiksi tietää, millainen tuote ostettavaksi sinä työntekijänä olet. Eihän osaamisen markkinoinnissa tätä kummallisemmasta asiasta ole kyse.


21
03.2017

Kolme suosikkiani liidinkeruuseen BtoB-pienyrittäjille ja asiantuntijoille

Tags:

Osaamisen markkinointi ja liidinkeruu ovat aiheita, joista pienyrittäjät haluavat Some Studion koulutuksissa kuulla. Kun rahaa ja optimointiaikaa on niukasti, kannattaa pienyrityksen markkinoinnissa panostaa hoksottimiin. Tarjolla on toki mahtavia automaatiotyökaluja, mutta ne ovat kalliita omaa asiantuntemustaan myyvälle tai tuoreelle yrittäjälle.

Esittelen seuraavaksi kolme suosikkiani pienyrityksen liidinkeruuseen sopivista palveluista. Palveluiden tarjoamaa dataa yhdistelemällä yrittäjä saa arvokasta tietoa potentiaalisista asiakkaista. Kannattaa siis lukea loppuun asti.

LinkedIn Premium

Maksullisen LinkedIn-tilin paras ominaisuus on mielestäni aina ollut se, että saan tietooni kaikki profiiliani katsoneet henkilöt. Jos sama ihminen vierailee useasti profiilissani, hän on selvästi kiinnostunut. Jos joku vierailee profiilissani lähes kymmenen kertaa muutaman viikon sisällä ja sopii asiakasprofiiliini, hän on todennäköisesti kiinnostunut palvelustani.

Silloin kannattaa harkita kohdennettua mainontaa tai sähköpostiviestintää tai ottaa reippaasti yhteyttä ja kertoa palveluistaan. En kuitenkaan suosittele avaamaan keskustelua sanomalla suoraan, että olet seurannut käyttäjän toimintaa verkossa.

LinkedIn tarjoaa silloin tällöin premium-tiliä maksutta koekäyttöön kuukaudeksi. Suosittelen tutustumaan.

Leadfeeder

Leadfeeder kertoo, minkä yritysten edustajat ovat vierailleet sivustollasi. Palvelu ei valitettavasti näytä mobiilivierailijoita. Premium-ominaisuuksien käyttäjille Leadfeeder kertoo, mitä sivuja kävijä on tarkastellut ja montako minuuttia hän on viettänyt aikaa eri sivuilla. Lisäksi näet yrityksen työntekijöiden nimikkeet ja LinkedIn-profiilit. Voit siis miettiä, keneen voisit olla yhteydessä.

Voit kokeilla Leadfeeder premiumia aktivoimalla sen tästä linkistä.

MailChimp

Käytän MailChimp-palvelua sähköpostimarkkinoinnissa monestakin syystä. Se on helppo yhdistää vaikkapa myynnin ohjausjärjestelmiin ja WordPressiin, mutta sen paras piirre on analytiikka.

MailChimpin analytiikka on suorastaan ihastuttavaa. Saan tietää uutiskirjeen avaajien määrän, avauskerrat ja linkkien klikkaukset sähköpostiosoitteittain. Järjestelmä näyttää sähköpostien avauskellonajat ja halutessani laskee minulle parhaan lähetysajankohdan, jotta uutiskirjeeni olisi mahdollisimman tehokas.

LinkedIn Premium, Leadfeeder ja MailChimp yhdessä

Myynti muuttuu kaupaksi vain, jos yhteydenoton ajoitus on oikea. Ei siis ehkä kannata ottaa heti yhteyttä kaikkiin uutiskirjeen avaajiin, eikä sinulla ole siihen välttämättä aikaakaan.

Suosittelen kuitenkin tarkastelemaan LinkedInin Leadfeederin ja MailChimpin tarjoamaa dataa viikoittain. Tutki ja vertaile. Löydätkö yhteneväisyyksiä?

Klikkaako joku uutiskirjeesi linkkiä verkkosivullesi? Onko joku avannut uutiskirjeesi yli kolme kertaa samana päivänä? Viihtyykö joku sivustollasi monta minuuttia ja käy katsomassa eri sivuja? Jos sama kävijä vieläpä kurkkaa LinkedIn-profiiliasi, kannattaa toimia.

Liidi on lämmennyt, joten on aika kontaktoida. Kun otat oikealla hetkellä yhteyttä potentiaaliseen asiakkaaseen, asiakas on tyytyväinen. Sitä nimittäin kutsutaan hyväksi palveluksi.


20
03.2017

LinkedInin profiilimuutokset – Mihin kiinnittää huomiota

Tags:

LinkedIn –profiili on viimeaikoina kokenut muutamia muutoksia. Erityisesti tämä on muuttanut palvelun ulkonäköä modernimmaksi, mutta muutokset ovat myös syvempiä.

LinkedIn profiilikuva

Profiilikuvan paikka on nykyisessä LinkedIn –tilissä keskellä profiilia, hieman aiempaa pienempänä. Käy siis katsomassa, että profiilikuvasi on edelleen rajattu mielesi mukaisesti tai vaihda se uuteen.

Otsikko

Otsikon merkitys korostuu uudessa layoutissa entisestään. Tämä on jo aiemmin ollut yksi tärkeimmistä LinkedIn –profiilisi osa-alueista, sen vaikuttaessa erittäin merkittävästi LinkedIn SEO-ranking –tuloksiisi (eli profiilisi löydettävyyteen LinkedInissä) . LinkedIn –otsikkoon voi käyttää 120 merkkiä ja niitä kannattaa miettiä tarkkaan.

Itse suosin ns. Evans model –kaavan käyttämistä –LinkedIn otsikon luontiin ja tämä voi auttaa sinuakin tiivistämään oman henkilökohtaisen LinkedIn –otsikkosi tehokkaaksi, vaikuttavaksi ja löydettäväksi.

Näin otsikkosi ja kuvasi muuttuvat visuaalisesti LinkedIn -profiilissa.

 

LinkedIn Intro

Kuvasi, otsikkosi ja työtitteleidesi jälkeen uudessa LinkedIn –profiilissa on nyt myös nostettuna profiilin yläosaan ns. LinkedIn Intro, muutama rivi Summary –kentän yläosasta. Jos haluat, että ihmiset saavat kontaktin sinuun helposti, voit sijoittaa yhteystietosi, kuten puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen tähän kohtaan profiiliasi, sillä harva klikkaa profiilisi auki ja tutustuu piilotettuihin kenttiin tarkemmin.

Experience

Uudessa profiilissa monet kentät on piilotettu ”see more” –painikkeen taakse. Koska erittäin harva klikkaa auki kenttiä, jotka eivät ole näkyvillä, kannattaa tietoisesti panostaa niihin kenttiin, jotka näkyvät valmiiksi Työpaikoistasi vain viimeisin on se, joka näkyy katsojille kokonaisuudessaan. Siksi viimeisimmän työpaikkasi kuvaukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Muista titteleistäsi näkyy uudessa LinkedInin profiilissa vain otsikot, joiden merkkimäärä on maksimissaan 100 merkkiä. Kannattaakin jatkossa muokata titteli sellaiseksi, että siinä on esitelty virallisen työtittelisi lisäksi tärkeimmät avainsanat osaamisestasi, jotta pelkkä otsikko kertoisi tärkeimmät ja oleellisimmat asiat.

Mikäli kaipaat lisää apua LinkedIn –profiilisi kehittämiseen, ota rohkeasti yhteyttä.

Voin tarjota sinulle kevään kunniaksi tunnin online –konsultaatiota aiheesta hintaan 120 eur (sis. alv) tai voit ilmoittaa kiinnostuksesi toukokuussa strattaavaan ryhmämuotoiseen verkkovalmennukseen yhteystietolomakkeella tai sähköpostitse maria.rajakallio(a)somestudio.fi 


09
02.2016

Harjoittelijan päiväkirja – työnhaku sosiaalisessa mediassa on markkinointia

Tags:

Vuosi alussa ja mielessä kesätyöt – ainakin näin opiskelijana. Olen SoMe Studion työharjoittelija Laura ja opiskelen viimeistä vuotta viestintää Tampereen ammattikorkeakoulussa. Ajatuksiin hiipii lievästi pelottava ajatus siitä, että olen kohta ensimmäistä kertaa kuuteentoista vuoteen tilanteessa, jossa syksyllä en ole menossa kouluun. Olisi siis korkea aika alkaa luomaan ammatillista minua.

 

Olen ollut huono päivittämään LinkedIniä, sillä opiskelun pyörteissä aktiivinen työnhaku on ollut vähäistä. Oli siis mukava päästä Maria Rajakallion Tampereen teknillisellä yliopistolla luennoimalle sosiaalinen media työnhaussa -kurssille samalla, kun hoidin tilaisuuden valokuvauksen. Kurssi käsitteli pitkälti LinkedIniä, mutta myös työn hakemista muun muassa video-CV:n muodossa.

 

Marialta tuli paljon käytännön vinkkejä, ja luulen että opiskelijat alkoivat miettiä asioita oman tilanteeseen sopien. Kurssin aikana ilmeni, että sosiaalisessa mediassa oleminen on ikään kuin itsensä markkinointia. Ensin mietitään mikä on kohderyhmä, minun tapauksessani media-alan yritykset. Olen esimerkiksi kiinnostunut sosiaalisen median markkinoinnin lisäksi muun muassa videoiden editoinnista, joten minun tulisi tuoda asiaa esille. Itsensä markkinointi ja brändäys alkaa myös niin pienestä asiasta kuin profiilikuvasta. Luovan alan ihmisenä minun profiilikuvani voi näyttää paljon vapaamuotoisemmalta kuin esimerkiksi pankkivirkailijaksi halajavan, sillä erityyppistä imagoa pidetään soveltuvana kummallakin alalla.

 

Eniten koulutuksessa mietin miten tällä hetkellä markkinoin itseäni. Vapaa-ajallisesti Facebookin profiili- ja kansikuvani kertovat hyvin itsestäni, mutta työllisesti niistä voi tulla eri mielikuva. En ole täysin varma haittaako se minua, sillä minusta yksityiselämäänsä voi kukin elää miten tahtoo, mutta muun muassa eräs tietämäni lääkäri edustaa itseään hyvinkin työelämälähtöisesti yksityisellä Facebook-tilillään . Hänellä on muun muassa työtään kuvaava profiilikuva ja hän tuo alaansa esille siihen liittyvien uutisten ja artikkeleiden jakamisella julkisesti. Asiaa kannattaa jokaisen miettiä asemansa ja työnkuvan kautta jos haluaa näkyä Facebookissa ammatillisesti. Joskus voi olla hyväkin, että julkisessa johtavassa asemassa oleva pehmittää itsensä inhimillisemmäksi yksityisillä sosiaalisen median kanavillaan.

 

Työnantaja ei saisi hakea internetistä työnhakijan tietoja, mutta koskaan ei voi olla varma. Mikäli nimeni olisi yhtään vähemmän yleinen, löytyisi sieltä varmasti jotain yllättävää. Tyypillisen nimen takia minut voisi sotkea esimerkiksi kotikaupunkini muutamaa vuotta nuorempaan kokonimikaimaan.

 

Todennäköisin paikka, mistä mahdollinen työnantaja voisi törmätä minuun olisi aiemmin mainittu LinkedIn. Siellä olen nähnyt esimerkiksi YLE:n johtajatason työntekijän vierailevan profiilissani, ja vaikka hän ei olisikaan muuta kuin selaamassa, olisi jokin asia voinut jäädä hänen mieleensä. Kun Maria kertoi muun muassa oman profiilin ylläpidon tärkeydestä, verkoston luomisesta ja muun muassa LinkedInin ryhmien käytännöllisyydestä, löysin paljon uutta ja tajusin samalla kuinka huonossa kunnossa profiilini on. Uusien oppien myötä pitää alkaa päivittämään sitä paremmaksi!

P1280870käsitelty