21
08.2017

Viranomaisohje sosiaaliseen mediaan avuksi kriisitilanteisiin

Tags:

Turun surmien kaltaisissa kriiseissä sosiaalinen media näyttää voimansa. Toisaalta kriiseistä saa tiedon tiedotusvälineitä nopeammin. Mutta vertaiskeskustelu sosiaalisessa mediassa myös kärjistää ja aiheuttaa ylimääräistä paniikkia kansalaisten keskuudessa.

Sosiaalisen median avulla luodaan uraa, tehdään presidenttejä ja jopa uskotellaan olemattomia asioita tosiksi miljoonille ihmisille. Sosiaalisen median valjastaminen paniikin lietsontaan kriiseissä onnistuu valitettavan helposti. Kansalaiset janoavat tietoa epävarmoina hetkinä. Ristiriitaista, hyökkäävää ja paniikkia lietsovaa viestiä on helppo jakaa. Tähän myös moni kansalainen äkkipikaistuksissaan ja peloissaan sortuu.

Paniikkimielialan tyynnyttämiseksi sosiaalisessa mediassa kriisien aikana tarvittaisiin viranomaisten luoma ohjeistus kansalaisille. Idean tähän sain tästä Jukka Huuskon mainiosta blogikirjoituksesta, joka antaa toimintaohjeita terrori-iskun sattuessa.

Myös valikoitujen ja koulutettujen kansalaisten käyttö viestinnän apuna auttaisi oikean tiedon leviämisessä ja paniikin suitsinnassa. Viisikään virkamiesten sosiaalisen median profiilia ei millään peittoa kansalaisten keskenään käymiä ”torikokouksia” verkon foorumeilla. Tällöin usein äänekkäin määrittelee valitettavasti viestinnän tavan ja tason.

Vapaaehtoisvoimin toimiva viestintä voisi  tuoda ratkaisun paniikkimielialan leviämiseen verkossa. Kansalaisista kootut valmiusjoukot voisivat toimia siten, että tietyin kriteerein valitut ja koulutetut ihmiset saisivat kutsun tulla auttamaan omilla sosiaalisen median tileillään viranomaisia tarvittaessa. Koulutetut kansalaiset voisivat  jakaa luotettavampaa tietoa omille verkostoilleen viranomaisten rinnalla, jalkautuen verkostojensa sekaan.

Kenties ihmisten keskenään keksityt teoriat eivät saisi niin suhteettomia mittasuhteita, jos useammassa sosiaalisen median kaveriporukassa olisi todennäköisemmin joku, joka pitäisi jalat maassa ja viestinnän faktoihin perustuvana.

Joukoissa on voimaa. Niiden positiiviset mahdollisuudet kannattaa tunnistaa ja valjastaa käyttöön, myös epämiellyttävissä tilanteissa. Tällä hetkellä viikonloppuna lukemani somehuutelu sai varsin erikoisia piirteitä ihmisten jakaessa paniikkiaan  ja keksittyjä totuuksiaan totena maailmalle.


31
10.2014

Onko sillä väliä, miltä johtajan Twitter näyttää?

Tags:

Tänään hs.fi julkaisi uutiseen suomalaisten yritysjohtajien vaatimattomasta Twitterin käytöstä.

Tiedän, että kovan tason yritysjohtajat Suomessa eivät keskimäärin vielä perusta sosiaalisen median kanavista ja niiden merkityksestä, eiväthän heidän verkostonsakaan (toiset yritysjohtajat) juuri somekanavilla viesti, joten kanavat eivät näyttele kovin isoa roolia heidän maailmassaan. Lisäksi kanavien käytössä on riskinsä, joten opetteluun on suuri kynnys. Itse tiedän, monia yrityksiä ja niiden johtajia, sekä työnhakijoita paremmassa sosiaalisen median näkyvyydessä auttaneena, että niiden käytöstä, oikein tehtynä, on hyötyä. Niiden puutteella voi myös jo olla haittaa, ainakin sitä on jossain määrin minun silmissäni tietyissä tilanteissa.

Itse tapaan lukea Markkinointi & Mainonnan nimitysuutiset. En todellakaan tunne kaikkia nimitettyjä henkilöitä edes nimeltä entuudestaan, joten selvitän heistä taustatietojaan netistä ammatillisen mielenkiinnon vuoksi. Toimin seuraavasti:

Etsin henkilön LinkedIn –profiilin ja katson sen, mikäli ihmiseltä ko. profiili löytyy

Joka viikko yllätyn siitä, miten paljon markkinointi- viestintä- ja media-alan ihmisiä on vielä olemassa johtotason tehtävissä ilman minkäänlaista LinkedIn –profiilia (saati, että profiili olisi viilattu uuden työpaikan näkökulmasta fiksuksi ja edustavaksi esimerkiksi yhtiön viestintäosaston avustamana). Mikäli henkilöllä on LinkedIn –profiili, tutustun hänen aiempiin työpaikkoihinsa ja historiaansa, sekä mahdollisiin muihin ammatillisiin yksityiskohtiin.

Etsin henkilön Twitter –tilin

Mikäli henkilö löytyy Twitteristä ja työskentelee markkinointi- viestintä tai IT-alan johtotehtävissä, otan hänet seurantaan ammatillisen mielenkiinnon vuoksi. Henkilöllä saattaa olla toki muitakin sosiaalisen median ammatillisia profiileja ja mikäli hän on brändännyt itsensä fiksusti, löytäisin hänen esityksiään sekä mahdollisen bloginsa LinkedIn –tilin kautta. En kuitenkaan varsinaisesti käytä aikaa sinällään näihin ihmisiin tutustuakseni tai ottaakseni heidät heti omaan aktiiviseen sosiaalisen median piiriini, kunhan yleissivistän itseäni kahden itselleni ammatillisesti tärkeän palvelun kautta. Uskon, että en ole ainoa näin toimiva kansalainen, ja trendi lisääntyy jatkuvasti. Mietin, että pohtiiko monikaan yritys sitä, millainen mielikuva heidän juuri valittujen markkinointi- ja viestintäjohtajien sosiaalisen median profiileista välittyy? Enkä nyt todellakaan tarkoita sitä, että työnantajalle tämän asian valvominen kuuluu, enemmänkin kehottaisin toisaalta yrityksiä auttamaan johtajiaan näkyville tarkoituksenmukaisesti ja toisaalta markkinointi- viestintä- ja media –alan ammattilaisten katsomaan omat sosiaalisen median profiilinsa kuntoon uusiin tehtäviin astuessaan.

Tänään olen esimerkiksi tutustunut Markinointi & Mainonnan uutisoinnin innoittamana Musti-ja Mirri -yritykseen siirtyvän Miika Malisen sekä Taloussanomien ja Startelin johtoon nousevan Heidin Hagelin verkkoprofiilit. Koska sinä olet tarkastanut omasi esimerkiksi vain muutamien eniten ammatillisesti käytettävien palveluiden osalta?

johtajan-twitternäkyvyydellä-on-merkitystä

 


23
12.2013

Sosiaalisen median lipsautukset ja maineriskit

Tags:

Sosiaalisessa mediassa on helppo ”lipsautella” asioita, joita katuu myöhemmin. Tämän on saanut kokea tuoreimpana esimerkkinä Justine Sacco, Internetyhtiö InterActiveCorpin entinen PR-toimintojen johtaja. Sacco sai kyseenalaista julkisuutta twiitattuaan juuri ennen nousuansa lentokoneeseen matkallaan Afrikkaan viestin:

”Going to Africa. Hope I don’t get AIDS. Just kidding. I’m white!”

Lähetettyään twiittinsä Sacco poistui sosiaalisen median ulottumattomiin 11 tunnin lennolle ilman Wifi -yhteyttä.

Saccon ollessa kyvytön osallistumaan keskusteluun huhumylly hänen lipsautuksensa motiiveista ja työnantajan halusta erottaa hänet kävivät kuumana. Samalla alkoi sosiaaliselle medialle liiankin tyypillinen “kimppalynkkaus”, jossa vettä heitetään myllyyn koko maailman toimesta.

Aktiivisomettajat asialla

Kommenttikömmähdykset sosiaalisessa mediassa perustuvat usein harhaluuloon siitä, että kanava on jotenkin yksityinen ja keskustelet lähipiirisi kanssa. Sosiaalisen median maineriskin toteutumisen kohdanneet ihmiset eivät aina suinkaan ole someen tottumattomia henkilöitä, vaan jopa internetalan ja maineenhallinnan rautaisia ammattilaisia, kuten Sacco. Kun twiittaaminen muuttuu lähes yhtä luonnolliseksi asiaksi kuin hengittäminen, henkilö ei välttämättä enää ajattele, mitä kirjoittaa.

Lynkkaukselle loppu

Meillä Suomessakin on aihepiiristä kotoisia esimerkkejä. Viimeisin sekin tältä viikonlopulta, kun Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jari Lindholm menetti hermonsa sosiaalisessa mediassa. Oman julkisuuden hallinta on hankalaa kanavassa, jossa yksityinen välttämättä jossain määrin sekoittuu julkiseen ja toisinpäin. Siksi kannattaa miettiä ennen kuin kirjoittaa ja toisinaan jopa sanoa ääneen se, mitä aikoo julkaista. Näin saa lisää miettimisaikaa. Julkisuudenhenkilön ja julkisen ammatin kyseessä ollessa kannattaa miettiä ammattilaista sparraamaan omassa toiminnassa.

Toisiaan joillakin harkinta pettää. Vaikka sanomiset eivät tällöin ole välttämättä puolusteltavissa tai selitettävissä, on julkinen maailmanlaajuinen lynkkausmentaliteetti ja ala-arvoiset vastakommentit vähintäänkin yhtä tuomittavia ja sanojansa uskottavuutta vähentäviä asioita.

Rauhallista joulua, myös sosiaalisessa mediassa.

 
Lähteet ja lisää aiheesta:
Twitterin hashtagit

#HasJustineLandedYet

#JustineSacco

#skgate

CNN

http://edition.cnn.com/2013/12/22/world/sacco-offensive-tweet/

Helsingin Sanomat verkossa

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1387594816336?jako=00179e83ea78cc8fb5685bb3b349aebf

Iltasanomat

http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288635336623.html

Katleena Kortesuo, eioototta.fi

http://eioototta.fi/joulupukki-tuothan-suomen-kuvalehden-toimituspaallikolle-kaytostapoja/

[whohit]some-maineriskit-blogi[/whohit]